rikkomus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rikkomus (39)

  1. rike, jonkin säännön tai lain rikkominen
    Rikkomuksen uudellentoistomisesta seuraa jälki-istunnon pidentäminen puolella tunnilla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrikːomus/
  • tavutus: rik‧ko‧mus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikkomus rikkomukset
genetiivi rikkomuksen rikkomusten
rikkomuksien
partitiivi rikkomusta rikkomuksia
akkusatiivi rikkomus;
rikkomuksen 		rikkomukset
sisäpaikallissijat
inessiivi rikkomuksessa rikkomuksissa
elatiivi rikkomuksesta rikkomuksista
illatiivi rikkomukseen rikkomuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rikkomuksella rikkomuksilla
ablatiivi rikkomukselta rikkomuksilta
allatiivi rikkomukselle rikkomuksille
muut sijamuodot
essiivi rikkomuksena rikkomuksina
translatiivi rikkomukseksi rikkomuksiksi
abessiivi rikkomuksetta rikkomuksitta
instruktiivi – rikkomuksin
komitatiivi – rikkomuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rikkomukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		rikkomus-

Käännökset[muokkaa]

1. rikkomus

Liittyvät sanat[muokkaa]

rikka, rikkominen, rikos

Yhdyssanat[muokkaa]

jätehuoltorikkomus, liikennerikkomus, pikkurikkomus, sopimusrikkomus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=rikkomus&oldid=4445112”