rikkoa

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rikkoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta rikko

Verbi[muokkaa]

rikkoa (52-A) (taivutus)

  1. tehdä rikkinäiseksi, särkeä, panna palasiksi
    Ei riittänyt, että särjit sydämeni, nyt rikoit myös autoni.
    Ville rikkoi ikkunan.
  2. toimia noudattamatta sääntöjä tai lupausta
    He rikkoivat sopimuksen, siitä ei selviä seurauksitta.
  3. vaihtaa seteli pienemmiksi rahoiksi
    Voisitko rikkoa satasen.
  4. poistaa rikat
    Keräsimme niin paljon puolukoita, että olen saanut rikkoa niitä yli tunnin, eikä loppu edes häämötä.
    Tuulella oli nopeaa rikkoa, kaadettiin vain korin sisältö korkealta lakanalle ja rikat lensivät tuuleen.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]