rikkoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rikkoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta rikko

Verbi[muokkaa]

rikkoa (52-A) (taivutus[luo])

  1. tehdä rikkinäiseksi, särkeä, panna palasiksi
    Ei riittänyt, että särjit sydämeni, nyt rikoit myös autoni.
    Ville rikkoi ikkunan.
  2. toimia noudattamatta sääntöjä tai lupausta
    Tämä video on poistettu, koska se rikkoo YouTuben käyttöehtoja. (youtube.com)
    He rikkoivat sopimuksen, siitä ei selviä seurauksitta.
  3. vaihtaa seteli pienemmiksi rahoiksi
    Voisitko rikkoa satasen.
  4. poistaa rikat, perata
    Keräsimme niin paljon puolukoita, että olen saanut rikkoa niitä yli tunnin, eikä loppu edes häämötä.
    Tuulella oli nopeaa rikkoa, kaadettiin vain korin sisältö korkealta lakanalle ja rikat lensivät tuuleen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrikːoɑˣ/
  • tavutus: rik‧ko‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

rikka, rikkominen, rikkomus

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rikkoa Kielitoimiston sanakirjassa