riimu
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
riimu (1)
- riimukirjain
- Keski-Euroopan ja Skandinavian germaaniset kansat loivat omat riimukirjaimet vuoden 200 vaiheilla jKr. Niidenkin muodot ovat todennäköisesti latinasta saatuja.[1]
- hevosen ohjauksessa käytettävä hihna, päitset
- Hyvän riimun tulee olla ilman otsahihnaa, kaulaimen tapainen, helposti päähän saatava, mutta hevosen itsensä vaikeasti päästä poistettava. Tämmöinen riimu ei hiero eikä ahdista hevosen korvanjuuria, joten eläin tuonnempana päitsimiä päähän pantaessakaan ei aristele ja säästyy niinmuodoin monelta lyönniltä ja työnniltä, jotka sitävastoin runsaassa mitassa tulevat niiden hevosten osaksi, jotka on varsoina turmeltu sopimattomilla riimuilla.[1]
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | riimu | riimut |
| genetiivi | riimun | riimujen (riimuin) |
| partitiivi | riimua | riimuja |
| akkusatiivi | riimu; riimun | riimut |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riimussa | riimuissa |
| elatiivi | riimusta | riimuista |
| illatiivi | riimuun | riimuihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riimulla | riimuilla |
| ablatiivi | riimulta | riimuilta |
| allatiivi | riimulle | riimuille |
| Muut | ||
| essiivi | riimuna | riimuina |
| translatiivi | riimuksi | riimuiksi |
| abessiivi | riimutta | riimuitta |
| instruktiivi | – | riimuin |
| komitatiivi | – | riimuine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
riimukirjain
|
|
Käännökset [muokkaa]
hevosen
|
|
Liittyvät sanat [muokkaa]
Yhdyssanat [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Forstén, T. K. Suomen Eläinsuojelusyhdistyksen lentolehtisiä. N:o 3. 1916.