riffi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
riffi (5)
- (musiikki) toistuva lyhyt sävelkulku, erityisesti rock-musiikissa
- Rock-yhtyeet ovat tunnettuja kitarariffeistä.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riffi | riffit |
| genetiivi | riffin | riffien (riffein) |
| partitiivi | riffiä | riffejä |
| akkusatiivi | riffi; riffin |
riffit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riffissä | riffeissä |
| elatiivi | riffistä | riffeistä |
| illatiivi | riffiin | riffeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riffillä | riffeillä |
| ablatiivi | riffiltä | riffeiltä |
| allatiivi | riffille | riffeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riffinä | riffeinä |
| translatiivi | riffiksi | riffeiksi |
| abessiivi | riffittä | riffeittä |
| instruktiivi | – | riffein |
| komitatiivi | – | riffeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riffi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- riffi Kielitoimiston sanakirjassa