retoriikka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

retoriikka (9-A)[1]

  1. (kielitiede) puhetaito; puhetaito-oppi
  2. suullinen esitystaito, puhelahjat
  3. kaunopuheisuus, korkealentoisuus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈret̪oˌriːkːɑ/
  • tavutus: re‧to‧riik‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi retoriikka retoriikat
genetiivi retoriikan retoriikkojen
(retoriikkain)
partitiivi retoriikkaa retoriikkoja
akkusatiivi retoriikka;
retoriikan
retoriikat
sisäpaikallissijat
inessiivi retoriikassa retoriikoissa
elatiivi retoriikasta retoriikoista
illatiivi retoriikkaan retoriikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi retoriikalla retoriikoilla
ablatiivi retoriikalta retoriikoilta
allatiivi retoriikalle retoriikoille
muut sijamuodot
essiivi retoriikkana retoriikkoina
translatiivi retoriikaksi retoriikoiksi
abessiivi retoriikatta retoriikoitta
instruktiivi retoriikoin
komitatiivi retoriikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo retoriika-
vahva vartalo retoriikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A