retkahtaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
retkahtaa (53-F) (taivutus[luo])[1]
- pudota tietystä asennosta hallitsemattomasti ja äkillisesti
- jalkani retkahti sohvalta
- pääni retkahti pahasti auto-onnettomuudessa
- (kuvaannollisesti) sortua päihteisiin tai muihin paheisiin
- eilen retkahdin taas juomaan
- (kuvaannollisesti) rakastua, ihastua, usein epäonnisesti; vrt. olla retkussa
- sitten retkahdin naiseen nykyiseen (Juice Leskinen: Dokumentti)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈret̪kɑht̪ɑːˣ/
- tavutus: ret‧kah‧taa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: retkahdus
- verbit: retkahdella
Aiheesta muualla[muokkaa]
- retkahtaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-F