resistenssi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

resistenssi (5)[1]

  1. (lääketiede) vastustuskyky

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈresisˌt̪ensːi/
  • tavutus: re‧sis‧tens‧si

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi resistenssi resistenssit
genetiivi resistenssin resistenssien
(resistenssein)
partitiivi resistenssiä resistenssejä
akkusatiivi resistenssi;
resistenssin
resistenssit
sisäpaikallissijat
inessiivi resistenssissä resistensseissä
elatiivi resistenssistä resistensseistä
illatiivi resistenssiin resistensseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi resistenssillä resistensseillä
ablatiivi resistenssiltä resistensseiltä
allatiivi resistenssille resistensseille
muut sijamuodot
essiivi resistenssinä resistensseinä
translatiivi resistenssiksi resistensseiksi
abessiivi resistenssittä resistensseittä
instruktiivi resistenssein
komitatiivi resistensseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo resistenssi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5