reputtaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

reputtaa (53-C) (taivutus[luo])[1]

  1. (arkikieltä) saada hylätty (jostakin kokeesta tai kurssista)
    Pirjo reputti saksan kielen kokeen.
    Missä on vika, jos kurssin reputtaa melkein 80 prosenttia tenttijöistä?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈreput̪ːɑːˣ/
  • tavutus: re‧put‧taa

Etymologia[muokkaa]

samaa juurta kuin saada reput < ruotsin få repuls ’tulla hylätyksi’ < latinan repulsus[2]

Käännökset[muokkaa]

1. reputtaa

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C
  2. ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusana reput.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=reputtaa&oldid=4173605”