rehtiys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rehtiys (40)[1]

  1. se, että on rehti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈreht̪iys/ tai /ˈreht̪iy̯s/
  • tavutus: reh‧ti‧ys / reh‧tiys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rehtiys rehtiydet
genetiivi rehtiyden rehtiyksien
partitiivi rehtiyttä rehtiyksiä
akkusatiivi rehtiys;
rehtiyden
rehtiydet
sisäpaikallissijat
inessiivi rehtiydessä rehtiyksissä
elatiivi rehtiydestä rehtiyksistä
illatiivi rehtiyteen rehtiyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rehtiydellä rehtiyksillä
ablatiivi rehtiydeltä rehtiyksiltä
allatiivi rehtiydelle rehtiyksille
muut sijamuodot
essiivi rehtiytenä rehtiyksinä
translatiivi rehtiydeksi rehtiyksiksi
abessiivi rehtiydettä rehtiyksittä
instruktiivi rehtiyksin
komitatiivi rehtiyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rehtiyde-
vahva vartalo rehtiyte-
konsonantti-
vartalo
rehtiyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan rehti vartalosta rehti- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rehtiys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40