reeska

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

reeska (9)

  1. pohjoisissa vesissä elävä siian kääpiöitynyt muoto, joka muistuttaa muikkua
    Pohjasiika, rääpys ja reeska uivat samassa Lapin järvessä, mutta eri paikoissa. (hs.fi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reeska reeskat
genetiivi reeskan reeskojen
(reeskain)
partitiivi reeskaa reeskoja
akkusatiivi reeska;
reeskan
reeskat
sisäpaikallissijat
inessiivi reeskassa reeskoissa
elatiivi reeskasta reeskoista
illatiivi reeskaan reeskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi reeskalla reeskoilla
ablatiivi reeskalta reeskoilta
allatiivi reeskalle reeskoille
muut sijamuodot
essiivi reeskana reeskoina
translatiivi reeskaksi reeskoiksi
abessiivi reeskatta reeskoitta
instruktiivi reeskoin
komitatiivi reeskoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo reeska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]