ravinto

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Ravinto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ravinto (1)

  1. ravintoaine energian lähteenä
  2. (puhekieltä) ruoka
    Ruokana oli puuroa — nyt on päivän ravinnon saanti turvattu kun söi puuroa mahansa täyteen.
  3. hengen ravinto kulttuuri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑʋint̪o/
  • tavutus: ra‧vin‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ravinto ravinnot
genetiivi ravinnon ravintojen
partitiivi ravintoa ravintoja
akkusatiivi ravinto;
ravinnon
ravinnot
sisäpaikallissijat
inessiivi ravinnossa ravinnoissa
elatiivi ravinnosta ravinnoista
illatiivi ravintoon ravintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ravinnolla ravinnoilla
ablatiivi ravinnolta ravinnoilta
allatiivi ravinnolle ravinnoille
muut sijamuodot
essiivi ravintona ravintoina
translatiivi ravinnoksi ravinnoiksi
abessiivi ravinnotta ravinnoitta
instruktiivi ravinnoin
komitatiivi ravintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ravinno-
vahva vartalo ravinto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

eläinravinto, hengenravinto, ihmisravinto, kasviravinto, kasvisravinto, lisäravinto, luonnonravinto, maitoravinto, raakaravinto, ravinnonhaku, ravinnonkulutus, ravinnonlähde, ravinnonotto, ravinnonpuute, ravinnonsaanti, ravinnontarve, ravinto-opillinen, ravinto-oppi, ravintoaine, ravintoalusta, ravintoarvo, ravintohiiva, ravintojärjestys, ravintokasvi, ravintokemia, ravintoketju, ravintokudos, ravintokuitu, ravintokustannus, ravintoköyhä, ravintolima, ravintoliuos, ravintolähde, ravintomyrkytys, ravintopaikka, ravintopitoinen, ravintopreparaatti, ravintopyramidi, ravintorasva, ravintorikas, ravintoseos, ravintosokeri, ravintosuola, ravintosuoli, ravintotalous, ravintotiiviste, ravintovalmiste, ravintovarasto, ravintoverkko, sekaravinto, tuoreravinto, vararavinto, varastoravinto

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]