rappu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rappu (1-B)[1]

  1. (arkikieltä) porras, askelma
    istua alimmalla rapulla
  2. (arkikieltä) porraskäytävä
    asua A-rapussa
    ravata rapussa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑpːu/
  • tavutus: rap‧pu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rappu raput
genetiivi rapun rappujen
partitiivi rappua rappuja
akkusatiivi rappu;
rapun
raput
sisäpaikallissijat
inessiivi rapussa rapuissa
elatiivi rapusta rapuista
illatiivi rappuun rappuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rapulla rapuilla
ablatiivi rapulta rapuilta
allatiivi rapulle rapuille
muut sijamuodot
essiivi rappuna rappuina
translatiivi rapuksi rapuiksi
abessiivi raputta rapuitta
instruktiivi rapuin
komitatiivi rappuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rapu-
vahva vartalo rappu-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin kielestä, trappa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

rappukäytävä, rappuralli

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rappu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B