pörinä
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- joidenkin lentävien hyönteisten, esim. ampiaisen tai mehiläisen lentäessään päästämä ääni
- Heidi pelkää ampiaisia niin paljon, että jo pelkkä pörinä tekee hänet hermostuneeksi.
- moottoriajoneuvojen moottorista tuleva ääni
- Metsätieltä kuului kuplavolkkarin pörinä.
- (puhekieltä) humalatila
- Näin teikäläisenkin perjantaina kaupungilla hirveessä pörinässä.
- (kuvaannollinen) aktiivisuus
- Se projekti tuotti koko seutukunnalle hyvää pörinää.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpørinæ/
- tavutus: pö‧ri‧nä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pörinä | pörinät |
| genetiivi | pörinän | pörinöiden pörinöitten (pörinäin) |
| partitiivi | pörinää | pörinöitä |
| akkusatiivi | pörinä; pörinän |
pörinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pörinässä | pörinöissä |
| elatiivi | pörinästä | pörinöistä |
| illatiivi | pörinään | pörinöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pörinällä | pörinöillä |
| ablatiivi | pörinältä | pörinöiltä |
| allatiivi | pörinälle | pörinöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pörinänä | pörinöinä |
| translatiivi | pörinäksi | pörinöiksi |
| abessiivi | pörinättä | pörinöittä |
| instruktiivi | – | pörinöin |
| komitatiivi | – | pörinöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pörinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. hyöneisten ääntely
|
2. koneista lähtevä ääni
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pörinä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12