pyöreys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pyöreys (40)[1]

  1. se, että jokin on muodoltaan pyöreä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpyø̯reys/ tai /ˈpyø̯rey̯s/
  • tavutus: pyö‧re‧ys / pyö‧reys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyöreys pyöreydet
genetiivi pyöreyden pyöreyksien
partitiivi pyöreyttä pyöreyksiä
akkusatiivi pyöreys;
pyöreyden
pyöreydet
sisäpaikallissijat
inessiivi pyöreydessä pyöreyksissä
elatiivi pyöreydestä pyöreyksistä
illatiivi pyöreyteen pyöreyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyöreydellä pyöreyksillä
ablatiivi pyöreydeltä pyöreyksiltä
allatiivi pyöreydelle pyöreyksille
muut sijamuodot
essiivi pyöreytenä pyöreyksinä
translatiivi pyöreydeksi pyöreyksiksi
abessiivi pyöreydettä pyöreyksittä
instruktiivi pyöreyksin
komitatiivi pyöreyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pyöreyde-
vahva vartalo pyöreyte-
konsonantti-
vartalo
pyöreyt-

Etymologia[muokkaa]

pyöreä + -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40