puuskutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

puuskutus (39)

  1. puuskuttaminen; se, että puuskutetaan
    Mäestä kuului kova puuskutus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpuːskut̪us/
  • tavutus: puus‧ku‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puuskutus puuskutukset
genetiivi puuskutuksen puuskutusten
puuskutuksien
partitiivi puuskutusta puuskutuksia
akkusatiivi puuskutus;
puuskutuksen
puuskutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi puuskutuksessa puuskutuksissa
elatiivi puuskutuksesta puuskutuksista
illatiivi puuskutukseen puuskutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi puuskutuksella puuskutuksilla
ablatiivi puuskutukselta puuskutuksilta
allatiivi puuskutukselle puuskutuksille
muut sijamuodot
essiivi puuskutuksena puuskutuksina
translatiivi puuskutukseksi puuskutuksiksi
abessiivi puuskutuksetta puuskutuksitta
instruktiivi puuskutuksin
komitatiivi puuskutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puuskutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
puuskutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä puuskuttaa (puuskut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]