puskuri

Suomi

Substantiivi

puskuri

1. auton tai muun ajoneuvon osa, jonka on tarkoitus ottaa ensimmäisen vastaan törmäyksessä ja vaimentaa sitä
2. (kemia) aine, joka absorboi pH:n muutoksia, yleensä puskuriliuos
3. välivarasto
4. (atk, ohjelmointi) muistialue, jossa varastoidaan dataa sen käsittelyä tai eteenpäin lähettämistä varten

Liittyvät sanat

• puskurivyöhyke, puskurit