pulkka

Suomi

Substantiivi

pulkka (10-A)

1. talvella mäenlaskussa käytettävä tasapohjainen väline
2. (vanhentunut) puukapula, erit. sellainen johon merkittiin vuolemalla muistiinpanoja tehdystä työstä

Käännökset

1. mäenlaskun väline

englanti: sled, toboggan ranska: toboggan m.

ruotsi: pulka viro: laste kelk

Idiomit

• olla päivä pulkassa – olla työpäivä ohi

Liittyvät sanat

• kelkka
• ahkio