puhki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

puhki

  1. (jostakin, tyypillisesti ilmaa sisältävästä, säiliöstä) rikki siten, että siinä on reikä; puhjennut
    Pyörästäni on kumi puhki.
    silmä puhki = verkkokalvo vaurioitunut

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpuhki/
  • tavutus: puh‧ki

Adjektiivi[muokkaa]

puhki

  1. (arkikieltä, kuvaannollisesti) väsähtänyt, poikki
    Olen ihan puhki.

Etymologia[muokkaa]

vanha tulosijamuoto[1] samasta vartalosta kuin puhjeta

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

olla aivan puhki

  1. olla hyvin väsynyt

Verbi[muokkaa]

puhki

  1. (taivutusmuoto) verbistä puhkia

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana asti.