proletaari

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

proletaari (5)

  1. (politiikka) proletariaatin eli työväenluokan jäsen
    Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
  2. (historia) antiikin Rooman varattomimman tai myöhemmin toiseksi köyhimmän sosiaaliluokan jäsen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈproleˌt̪ɑːri/
  • tavutus: pro‧le‧taa‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi proletaari proletaarit
genetiivi proletaarin proletaarien
(proletaarein)
partitiivi proletaaria proletaareja
akkusatiivi proletaari;
proletaarin
proletaarit
sisäpaikallissijat
inessiivi proletaarissa proletaareissa
elatiivi proletaarista proletaareista
illatiivi proletaariin proletaareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi proletaarilla proletaareilla
ablatiivi proletaarilta proletaareilta
allatiivi proletaarille proletaareille
muut sijamuodot
essiivi proletaarina proletaareina
translatiivi proletaariksi proletaareiksi
abessiivi proletaaritta proletaareitta
instruktiivi proletaarein
komitatiivi proletaareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo proletaari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

latinan proletārii 'ainoastaan jälkeläisten [prōles] puolesta lukuun otettavat'[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Tietosanakirja. 7 osa, Oulun tuomiokunta—Ribes / toim. Wäinö Bonsdorff ... [et al.]. (Project Runebergissa). Helsinki: Tietosanakirja, 1915: hakusana Proletarii