prenikka

Suomi

Substantiivi

prenikka

1. (väheksyvä) arvomerkki, mitali
2. piparkakku

   Keväällä avatusta Gastronom-kaupasta löytyy kuitenkin kaikkea: kunnon hapankaalia, pakastettuja pelmeneitä, warenikeita, prenikoita, savumakkaraa, auringonkukansiemeniä, mitä ihminen nyt tarvitsee. (HS.fi 25.9.2008)

   ... rahoista oli jäljellä ainoastaan kuusi kopeekkaa, jotka Eeron tietämättä olivat jääneet hänen liivinsä taskuun, ja siinä myös löytyi yksi rikkimurentunut prenikka. (A. Kivi)

Etymologia

• venäjän пряник, "piparkakku" << пряный, "maustettu"