prenikka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

prenikka (14-A)

  1. (arkinen, väheksyvä) arvomerkki, mitali
  2. piparkakku
    Keväällä avatusta Gastronom-kaupasta löytyy kuitenkin kaikkea: kunnon hapankaalia, pakastettuja pelmeneitä, warenikeita, prenikoita, savumakkaraa, auringonkukansiemeniä, mitä ihminen nyt tarvitsee. (HS.fi 25.9.2008)
    ... rahoista oli jäljellä ainoastaan kuusi kopeekkaa, jotka Eeron tietämättä olivat jääneet hänen liivinsä taskuun, ja siinä myös löytyi yksi rikkimurentunut prenikka. (A. Kivi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi prenikka prenikat
genetiivi prenikan prenikoiden
prenikoitten
prenikkojen
(prenikkain)
partitiivi prenikkaa prenikoita
prenikkoja
akkusatiivi prenikka; prenikan prenikat
Sisäpaikallissijat
inessiivi prenikassa prenikoissa
elatiivi prenikasta prenikoista
illatiivi prenikkaan prenikkoihin
prenikoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi prenikalla prenikoilla
ablatiivi prenikalta prenikoilta
allatiivi prenikalle prenikoille
Muut
essiivi prenikkana prenikkoina
prenikoina
translatiivi prenikaksi prenikoiksi
abessiivi prenikatta prenikoitta
instruktiivi prenikoin
komitatiivi prenikkoine-
prenikoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]