povaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

povaaja (10)[1]

  1. ennustaja; henkilö, joka ennustaa tulevaisuutta esim. pelikortteja käyttämällä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpoʋɑːjɑ/
  • tavutus: po‧vaa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi povaaja povaajat
genetiivi povaajan povaajien
(povaajain)
partitiivi povaajaa povaajia
akkusatiivi povaaja;
povaajan
povaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi povaajassa povaajissa
elatiivi povaajasta povaajista
illatiivi povaajaan povaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi povaajalla povaajilla
ablatiivi povaajalta povaajilta
allatiivi povaajalle povaajille
muut sijamuodot
essiivi povaajana povaajina
translatiivi povaajaksi povaajiksi
abessiivi povaajatta povaajitta
instruktiivi povaajin
komitatiivi povaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo povaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • povaaja Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10