pouta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pouta (10-F)

  1. (ilmatiede) säätila, jonka vallitessa on sateetonta
    Poudalla voi olla yhtä hyvin aurinkoista tai pilvistä.
    Tulipa hyvä heinäpouta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpou̯t̪ɑ/
  • tavutus: pou‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pouta poudat
genetiivi poudan poutien
(poutain)
partitiivi poutaa poutia
akkusatiivi pouta;
poudan
poudat
sisäpaikallissijat
inessiivi poudassa poudissa
elatiivi poudasta poudista
illatiivi poutaan poutiin
ulkopaikallissijat
adessiivi poudalla poudilla
ablatiivi poudalta poudilta
allatiivi poudalle poudille
muut sijamuodot
essiivi poutana poutina
translatiivi poudaksi poudiksi
abessiivi poudatta pouditta
instruktiivi poudin
komitatiivi poutine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pouda-
vahva vartalo pouta-
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset[muokkaa]

  • Arkipuheessa pouta voi tarkoittaa aurinkoista ja sateetonta säätä. Säätiedotuksen yhteydessä se kuitenkin tarkoittaa vain sateetonta säätä.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

heinäpouta, pilvipouta, poutailma, poutajakso, poutapilvi, poutapäivä, poutasää, poutataivas

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pouta Kielitoimiston sanakirjassa
  • pouta Tieteen termipankissa
  1. Vilppula, Matti. Pilvistä mutta enimmäkseen poutaa. Kotus. 2008.