poltin
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävissä laitteissa osa, jossa polttoaine palaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpolt̪in/
- tavutus: pol‧tin
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poltin | polttimet |
genetiivi | polttimen | polttimien poltinten |
partitiivi | poltinta | polttimia |
akkusatiivi | poltin; polttimen |
polttimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | polttimessa | polttimissa |
elatiivi | polttimesta | polttimista |
illatiivi | polttimeen | polttimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | polttimella | polttimilla |
ablatiivi | polttimelta | polttimilta |
allatiivi | polttimelle | polttimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | polttimena (poltinna) |
polttimina |
translatiivi | polttimeksi | polttimiksi |
abessiivi | polttimetta | polttimitta |
instruktiivi | – | polttimin |
komitatiivi | – | polttimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | polttime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
poltin- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
hitsauspoltin, jälkipoltin, kaasupoltin, poltinkarva, poltinmerkki, poltinora, poltinrauta, öljypoltin
Aiheesta muualla[muokkaa]
- poltin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
poltin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä polttaa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C