polska
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
polska (10)
- eräs kansantanssi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | polska | polskat |
| genetiivi | polskan | polskien (polskain) |
| partitiivi | polskaa | polskia |
| akkusatiivi | polska; polskan |
polskat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | polskassa | polskissa |
| elatiivi | polskasta | polskista |
| illatiivi | polskaan | polskiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | polskalla | polskilla |
| ablatiivi | polskalta | polskilta |
| allatiivi | polskalle | polskille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | polskana | polskina |
| translatiivi | polskaksi | polskiksi |
| abessiivi | polskatta | polskitta |
| instruktiivi | – | polskin |
| komitatiivi | – | polskine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | polska- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Puola[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
polska
- (taivutusmuoto) nominatiivin feminiinin yksikkö sanasta polski
- (taivutusmuoto) vokatiivin feminiinin yksikkö sanasta polski
Ruotsi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
polska yl. (yks. määr. polskan [luo], ei monikkoa)
- (kielitiede) puola, puolan kieli
Substantiivi[muokkaa]
polska yl. (1) (yks. määr. polskan [luo], mon. epämäär. polskor [luo], mon. määr. polskorna [luo])
- puolalainen (nainen)
- (musiikki) polska