pointti

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pointti (5-C)

  1. (arkikieltä) johtoajatus, argumentin ydin, keskeinen sisältö
    Tulikohan pointtini tarpeeksi selkeästi esille?
    Ei se ollut pointtini!
  2. (arkikieltä) näkökohta, ajatus, argumentti
    Hän esitti hyviä pointteja sen puolesta miksi siihen ei kannata ryhtyä.
    Hyviä pointteja tuli esiin paljon.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi pointti pointit
genetiivi pointin pointtien
(pointtein)
partitiivi pointtia pointteja
akkusatiivi pointti; pointin pointit
Sisäpaikallissijat
inessiivi pointissa pointeissa
elatiivi pointista pointeista
illatiivi pointtiin pointteihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi pointilla pointeilla
ablatiivi pointilta pointeilta
allatiivi pointille pointeille
Muut
essiivi pointtina pointteina
translatiivi pointiksi pointeiksi
abessiivi pointitta pointeitta
instruktiivi pointein
komitatiivi pointteine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • englannin sanasta point

Aiheesta muualla[muokkaa]