poikkeus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

poikkeus (39)

  1. säännöstä tai määräyksestä tehty erivapaus tai poikkeava menettely; tavanomaisesta poikkeava seikka
    Kirjastojärjestöt vaativat kirjastoille poikkeuksia tekijänoikeuslainsäädäntöön.
    Juhlapyhät aiheuttavat poikkeuksia aukioloaikoihin.
  2. (atk) eräissä ohjelmointikielissä virhetilanteen hallintaan käytetty keino estää ohjelman pysähtyminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi poikkeus poikkeukset
genetiivi poikkeuksen poikkeusten
poikkeuksien
partitiivi poikkeusta poikkeuksia
akkusatiivi poikkeus; poikkeuksen poikkeukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi poikkeuksessa poikkeuksissa
elatiivi poikkeuksesta poikkeuksista
illatiivi poikkeukseen poikkeuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi poikkeuksella poikkeuksilla
ablatiivi poikkeukselta poikkeuksilta
allatiivi poikkeukselle poikkeuksille
Muut
essiivi poikkeuksena poikkeuksina
translatiivi poikkeukseksi poikkeuksiksi
abessiivi poikkeuksetta poikkeuksitta
instruktiivi poikkeuksin
komitatiivi poikkeuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]