pohje

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Pohkeet

Substantiivi[muokkaa]

pohje (48)

  1. jalan osa, säären takapinta polven ja nilkan välillä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpohjeˣ/
  • tavutus: poh‧je

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pohje pohkeet
genetiivi pohkeen pohkeiden
pohkeitten
partitiivi pohjetta pohkeita
akkusatiivi pohje;
pohkeen
pohkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi pohkeessa pohkeissa
elatiivi pohkeesta pohkeista
illatiivi pohkeeseen pohkeisiin
pohkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pohkeella pohkeilla
ablatiivi pohkeelta pohkeilta
allatiivi pohkeelle pohkeille
muut sijamuodot
essiivi pohkeena pohkeina
translatiivi pohkeeksi pohkeiksi
abessiivi pohkeetta pohkeitta
instruktiivi pohkein
komitatiivi pohkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pohkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pohjet-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

pohjeapu, pohjehermo, pohjelihas, pohjeluu, pohjeluulihas, pohkeenväistö

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pohje Kielitoimiston sanakirjassa