pohje
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pohje (48)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpohjeˣ/
- tavutus: poh‧je
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pohje | pohkeet |
genetiivi | pohkeen | pohkeiden pohkeitten |
partitiivi | pohjetta | pohkeita |
akkusatiivi | pohje; pohkeen |
pohkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pohkeessa | pohkeissa |
elatiivi | pohkeesta | pohkeista |
illatiivi | pohkeeseen | pohkeisiin pohkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pohkeella | pohkeilla |
ablatiivi | pohkeelta | pohkeilta |
allatiivi | pohkeelle | pohkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pohkeena | pohkeina |
translatiivi | pohkeeksi | pohkeiksi |
abessiivi | pohkeetta | pohkeitta |
instruktiivi | – | pohkein |
komitatiivi | – | pohkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pohkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pohjet- |
Käännökset[muokkaa]
1. jalan osa, säären takapinta polven ja nilkan välillä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
pohjeapu, pohjehermo, pohjelihas, pohjeluu, pohjeluulihas, pohkeenväistö
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pohje Kielitoimiston sanakirjassa