plyymi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- pöyheä sulkakoriste tai -asuste, strutsinsulka
- töyhtö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈplyːmi/
- tavutus: plyy‧mi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | plyymi | plyymit |
genetiivi | plyymin | plyymien (plyymein) |
partitiivi | plyymiä | plyymejä |
akkusatiivi | plyymi; plyymin |
plyymit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | plyymissä | plyymeissä |
elatiivi | plyymistä | plyymeistä |
illatiivi | plyymiin | plyymeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | plyymillä | plyymeillä |
ablatiivi | plyymiltä | plyymeiltä |
allatiivi | plyymille | plyymeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | plyyminä | plyymeinä |
translatiivi | plyymiksi | plyymeiksi |
abessiivi | plyymittä | plyymeittä |
instruktiivi | – | plyymein |
komitatiivi | – | plyymeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | plyymi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- plyymi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
- ↑ : Otavan iso tietosanakirja. Osa 6, palsta 1329, hakusana plyymi. Helsinki: Otava, 1963.