placo
Katso myös: placò, plaćo |
Esperanto[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
placo (yks. akk. placon; mon. placoj, mon. akk. placojn)
Ido[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
placo (yksikön akkusatiivi placon; monikko placi, monikon akkusatiivi placin)
Italia[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
placo
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä placare
Latina[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
plācō (I) (akt. prees. inf. plācāre,ind. perf. y. 1. p. plācāvī, part. perf. plācātus) (taivutus[luo])