piste

Katso myös: Piste

Suomi

Substantiivi

piste

1. (kielitiede) välimerkki, kirjoitetussa kielessä virkkeen päättävä merkki [.]
2. (geometria) nollaulotteinen objekti, jolla merkitään sijainti avaruudessa
3. (joukko-oppi) joukon alkio
4. kohta tai vaihe matkassa
5. peleissä ja kokeissa saavutetun tuloksen yksikkö
6. eräiden asteikkojen kohta, jossa tapahtuu jotain merkittävää

   kiehumispiste, absoluuttinen nollapiste

7. taloudessa eräiden indeksien mittayksikkö

   Tiistaina Dow nousi 420 pistettä, keskiviikkona laski 293 pistettä ja torstaina taas kohosi 262 pistettä.

8. Morsen aakkosten lyhyt merkki
9. (slangi, urheilu) alppilajien harrastuspaikka, rinne

Käännökset

1. kielitieteen välimerkki

englanti: dot, full stop, period romania: punct n. ruotsi: punkt saksa: Punkt m.

viro: punkt venäjä: точка

2. nollaulotteinen oblekti

englanti: point espanja: punto romania: punct n. ruotsi: punkt

venäjä: точка viro: punkt

3. joukko-oppi

5. pelin piste

englanti: point ruotsi: poäng saksa: Punkt m.

viro: silm

5. peleissä ja kokeissa

englanti: point

venäjä: балл

Liittyvät sanat

• pilkku

Yhdyssanat

• kaksoispiste, puolipiste

Englanti

Substantiivi

piste (monikko pistes)

1. (urheilu) alppilajien rata, rinne
2. (urheilu) kamppailulajien ottelualue
3. eläinten jäljet

Ranska

Substantiivi

piste f. (monikko pistes)

1. jälki, polku, reitti
2. johtolanka
3. rata, kilparata
4.  :cyclisme sur piste – ratapyöräily
5. ~ d'atterrissage/décollage kiitotie, kiitorata
6. ääniraita
7. kanava (audio)