pirta
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kangaspuissa kaiteen osa, loimen langat erotteleva ja kuteen kankaan suuhun tiivistävä säleikkö
- nauhapirta, tiuhta
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpirt̪ɑ/, [ˈpirtɑ̝]
- tavutus: pir‧ta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pirta | pirrat |
| genetiivi | pirran | pirtojen (pirtain) |
| partitiivi | pirtaa | pirtoja |
| akkusatiivi | pirta; pirran |
pirrat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pirrassa | pirroissa |
| elatiivi | pirrasta | pirroista |
| illatiivi | pirtaan | pirtoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pirralla | pirroilla |
| ablatiivi | pirralta | pirroilta |
| allatiivi | pirralle | pirroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pirtana | pirtoina |
| translatiivi | pirraksi | pirroiksi |
| abessiivi | pirratta | pirroitta |
| instruktiivi | – | pirroin |
| komitatiivi | – | pirtoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pirra- | |
| vahva vartalo | pirta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
muinaisvenäläinen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- sopia (jonkun) pirtaan – olla yhteensopiva jonkun arvojen, moraalin, ymmärryksen kanssa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pirta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).