pinta

Suomi

Substantiivi

pinta (9-J)

1. esineen tai asian näkyvä, päällimmäinen osa

   Pöytä pitäisi pyyhkiä, koska sen pinta on likainen.

   Veden pinta väreili kevyessä tuulessa.

2. (matematiikka) kaksiulotteinen jatkuva pistejoukko

Ääntäminen

• IPA: [ˈpin̪t̪ɑ̝]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	pinta	pinnat
genetiivi	pinnan	pintojen (pintain)
partitiivi	pintaa	pintoja
akkusatiivi	pinta; pinnan	pinnat
Sisäpaikallissijat
inessiivi	pinnassa	pinnoissa
elatiivi	pinnasta	pinnoista
illatiivi	pintaan	pintoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	pinnalla	pinnoilla
ablatiivi	pinnalta	pinnoilta
allatiivi	pinnalle	pinnoille
Muut
essiivi	pintana	pintoina
translatiivi	pinnaksi	pinnoiksi
abessiivi	pinnatta	pinnoitta
instruktiivi	–	pinnoin
komitatiivi	–	pintoine- + omistusliite

Käännökset

englanti: surface espanja: superficie f. ranska: superficie f. ruotsi: yta

tšekki: povrch venäjä: поверхность viro: pind

Liittyvät sanat

alapinta, emalipinta, hankauspinta, heijastuspinta, himmeäpintainen, hiomapinta, ikkunapinta, itsepintainen, itsepintaisesti, itsepintaisuus, järvenpinta, karheapintainen, karkeapintainen, kartiopinta, karvapintainen, kidepinta, kiiltopinta, kiiltopintainen, kiiltäväpintainen, kontaktipinta, kosketuspinta, kovapintainen, kulumapinta, kulumispinta, kulutuspinta, kuvapinta, laakeripinta, laastipinta, laikkupintainen, lakkapinta, lasipinta, lattiapinta, leikkauspinta, lieriöpinta, liimapinta, liimapintainen, liukaspintainen, liukumapinta, liukupinta, lohkopinta, loistepinta, luiskapinta, läikkyväpintainen, maalipinta, maanpinta, mattapintainen, merenpinta, metallipinta, muovipinta, muovipintainen, murrospinta, murtopinta, murtumapinta, nivelpinta, nukkapinta, nukkapintainen, pallopinta, pallopintainen, papintappaja, peilipinta, pinta-aktiivinen, pinta-ala, pintahaava, pintahiiva, pintahiivaolut, pintailmiö, -pintainen, -pintaisuus, pintajengi, pintajännitys, pintakarkaisu, pintakasvillisuus, pintakelmu, pintakerros, pintakiilto, pintakivilaji, pintakoreus, pintakoristelu, pintakudos, pintakuljetus, pintakulttuuri, pintakuohu, pintakuvanheitin, pintakuvio, pintakuviointi, pintakäsitellä, pintakäsittely, pintalauta, pintaliidin, pintaliitäjä, pintalämpötila, pintamitta, pintamuokkaus, pintamuoti, pintanaarmu, pintanahka, pintapelastaja, pintapuoli, pintapuolinen, pintapuolisesti, pintapuolisuus, pintapuu, pintapyöriö, pintarakenne, pintaremontti, pintarouta, pintasilaus, pintasolukko, pintateitse, pintatieto, pintautua, pintaverisuoni, pintavesi, pintaviallinen, pintavika, pintavirta, pintaväre, pintaväreily, piripintaan, piripintanaan, poikkileikkauspinta, projektiopinta, purjepinta, purupinta, puupinta, pyörähdyspinta, raapaisupinta, rappauspinta, ruuvipinta, sahapintainen, seinäpinta, silopintainen, sisäpinta, sivupinta, tarttumapinta, tasapintainen, tasapintaisuus, tasopinta, tasopintainen, tienpinta, tummapintainen, työpinta, työstöpinta, ulkopinta, vaippapinta, vedenpinta, vesipinta, viistopinta, väripinta, yläpinta

• pinnallinen
• pinnallisuus
• pinnallisesti

Idiomit

• paljas pinta seksikäs ja niukka vaatetus

Paljas pinta ei yksinään tee mainosta lainvastaiseksi.

Poikia kiinnosti paljas pinta, kun yksi tyttö meni uimaan pelkissä bikinihousuissa.

Espanja

Substantiivi

pinta f.

1. ulkonäkö

Liittyvät sanat

Synonyymit

• aspecto

Verbi

pinta

1. (taivutusmuoto) verbistä pintar