pinnoite
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- jonkin kappaleen päälle lisättävä aine, joka muodostaa halutunlaisen pinnan ja kyseinen pintakerros
- Paistinpannuissa on usein teflon-pinnoite.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpinːoi̯t̪eˣ/
- tavutus: pin‧noi‧te
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pinnoite | pinnoitteet |
| genetiivi | pinnoitteen | pinnoitteiden pinnoitteitten |
| partitiivi | pinnoitetta | pinnoitteita |
| akkusatiivi | pinnoite; pinnoitteen |
pinnoitteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pinnoitteessa | pinnoitteissa |
| elatiivi | pinnoitteesta | pinnoitteista |
| illatiivi | pinnoitteeseen | pinnoitteisiin pinnoitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pinnoitteella | pinnoitteilla |
| ablatiivi | pinnoitteelta | pinnoitteilta |
| allatiivi | pinnoitteelle | pinnoitteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pinnoitteena | pinnoitteina |
| translatiivi | pinnoitteeksi | pinnoitteiksi |
| abessiivi | pinnoitteetta | pinnoitteitta |
| instruktiivi | – | pinnoittein |
| komitatiivi | – | pinnoitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pinnoittee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pinnoitet- | |
Käännökset[muokkaa]
1. jonkin kappaleen päälle lisättävä pinnan ja kyseinen pintakerros
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pinnoite Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C