pilli

Suomi

Substantiivi

pilli (5)

1. muovista tai paperista tehty ohut putki, jolla imetään nestettä esim. pullosta
2. väline, jolla tuotetaan äänimerkki puhaltamalla siihen

   Tuomari puhalsi pilliin.

3. soittimen osa, joka tuottaa ääntä siinä virtaavan ilmavirran avulla

   säkkipillin pilli, urkupilli

4. (alatyyliä), penis

Käännökset

1. putki, jolla imetään nestettä

englanti: straw krimintataari: toban

venäjä: соломина

2. äänimerkin antoväline

englanti: whistle espanja: silbato, pito portugali: apito m. puola: gwizdek m. ranska: sifflet m.

ruotsi: visselpipa tšekki: píšťala f., píšťalka f. venäjä: свисток vepsä: pismäine

3. soittimen osa

englanti: pipe