pilkku

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pilkku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Pilkku

Substantiivi[muokkaa]

pilkku (1-A)

  1. (pieni) täplä
    Mitä nämä pilkut ovat? Ehkä hometta. Lähtevätköhän pesussa?
    Auringossa on esiintynyt poikkeuksellisen paljon pilkkuja.
  2. (kielitiede) yksi välimerkeistä [,]
  3. (kielitiede) diakriittinen merkki jota käytetään kirjaimen alla tai päällä joissakin kielissä
  4. (urheilu, slangia) rangaistuspotkupiste jalkapallossa; (laajemmin) rangaistuspotku
    pallo pilkulle
    Ja se on pilkku! Rangaistuspotku!
  5. (puhekieltä) valomerkki ravintolassa
    Turha tilata enää. Pilkku tuli jo.
  6. (matematiikka) desimaalierotin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpilkːu/
  • tavutus: pilk‧ku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilkku pilkut
genetiivi pilkun pilkkujen
partitiivi pilkkua pilkkuja
akkusatiivi pilkku;
pilkun
pilkut
sisäpaikallissijat
inessiivi pilkussa pilkuissa
elatiivi pilkusta pilkuista
illatiivi pilkkuun pilkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilkulla pilkuilla
ablatiivi pilkulta pilkuilta
allatiivi pilkulle pilkuille
muut sijamuodot
essiivi pilkkuna pilkkuina
translatiivi pilkuksi pilkuiksi
abessiivi pilkutta pilkuitta
instruktiivi pilkuin
komitatiivi pilkkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pilku-
vahva vartalo pilkku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

auringonpilkku, desimaalipilkku, homepilkku, häpeäpilkku, kauneuspilkku, kymmenyspilkku, likapilkku, pilkkukuume, pilkkusääntö, pilkkuvirhe, ruostepilkku, teerenpilkku, valopilkku

Idiomit[muokkaa]

  • (arkikieltä) viilata pilkkua
    1. tehdä pikkutarkasti, kiinnittäen huomionsa epäoleellisiin pikkuseikkoihin
  • (alatyyliä) nussia pilkkua
    1. tehdä pikkutarkasti, kiinnittäen huomionsa epäoleellisiin pikkuseikkoihin

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pilkku Kielitoimiston sanakirjassa