pilkintä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pilkintä (9-J)

  1. pilkkiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpilkint̪æ/
  • tavutus: pil‧kin‧tä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilkintä pilkinnät
genetiivi pilkinnän pilkintöjen
(pilkintäin)
partitiivi pilkintää pilkintöjä
akkusatiivi pilkintä;
pilkinnän
pilkinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi pilkinnässä pilkinnöissä
elatiivi pilkinnästä pilkinnöistä
illatiivi pilkintään pilkintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilkinnällä pilkinnöillä
ablatiivi pilkinnältä pilkinnöiltä
allatiivi pilkinnälle pilkinnöille
muut sijamuodot
essiivi pilkintänä pilkintöinä
translatiivi pilkinnäksi pilkinnöiksi
abessiivi pilkinnättä pilkinnöittä
instruktiivi pilkinnöin
komitatiivi pilkintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pilkinnä-
vahva vartalo pilkintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]