pilkata
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pilkata (73-A) (taivutus[luo])[1]
- asettaa naurunalaiseksi
- (vanhentunut) merkitä puuhun pilkka
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpilkɑt̪ɑˣ/
- tavutus: pil‧ka‧ta
Etymologia[muokkaa]
sanan pilkka vartalosta pilka- ja suffiksista -ta[2]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- asettaa naurunalaiseksi: ivata
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: pilkkaaja
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pilkata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73-A
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.