piispuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piispuus (40)

  1. se, että on piispa; piispana oleminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpiːspuːs/
  • tavutus: piis‧puus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piispuus piispuudet
genetiivi piispuuden piispuuksien
partitiivi piispuutta piispuuksia
akkusatiivi piispuus;
piispuuden 		piispuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi piispuudessa piispuuksissa
elatiivi piispuudesta piispuuksista
illatiivi piispuuteen piispuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi piispuudella piispuuksilla
ablatiivi piispuudelta piispuuksilta
allatiivi piispuudelle piispuuksille
muut sijamuodot
essiivi piispuutena piispuuksina
translatiivi piispuudeksi piispuuksiksi
abessiivi piispuudetta piispuuksitta
instruktiivi – piispuuksin
komitatiivi – piispuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo piispuude-
vahva vartalo piispuute-
konsonantti-
vartalo 		piispuut-

Etymologia[muokkaa]

  • sanan piispa vartalosta piisp- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

1. se, että on piispa

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=piispuus&oldid=4553076”