pieni

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pieni (26) (komparatiivi pienempi, superlatiivi pienin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka tai mikä on kooltaan vähäinen
  2. (musiikki) intervalli, joka ei ole puhdas, suuri, vähennetty tai ylinouseva; käytännössä saadaan alentamalla suuren intervallin ylempi sävel tai ylentämällä alempi sävel

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpie̯ni/, [ˈpie̞ni]
  • tavutus: pie‧ni

Etymologia[muokkaa]

todennäköisesti vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

pienaakkonen, pienasunto, pieneliö, pienikasvuinen, pienileukainen, pienilmasto, pienjännite, pienkeittiö, pienkerrostalo, pienkiinteistö, pienkone, pienmyymälä, pienosakas, pienpaine, pienperhe, pienpuu, pienryhmä, pientalo, pienteollisuus, pientila, pientonnisto, pienvene, pienvesi, pienyhteisö

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pieni Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.