pesä
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
pesä (10)
- linnun rakentama paikka, jossa se kasvattaa poikasiaan ja saattaa myös yöpyä; myös hyönteisten rakentama asuinpaikka
- Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän. (lastenlaulusta)
- jonkin muun eläimen yöpymis- tai talvehtimispaikka, yleensä kuoppa maassa
- Ketut tekevät pesän yleensä toisten eläinten kaivamiin tai luonnon muovaamiin onkaloihin.
- pesäpallon tai baseballin kentän osa, jota käytetään juoksujen välietappina
- Pesäpallokentällä on yhteensä neljä pesää: kolme ulkopesää ja kotipesä.
- piipun ja uunin se osa, johon laitetaan polttoainetta, tulipesä
- Pistä lisää puita pesää – tuli on sammumassa.
- piipun osa johon tupakka laitetaan palamaan
- (alatyyliä, slangia) emätin
- Saitko baari-illan päätteeksi pesää?
- (kuvaannollisesti) lapsuudenkoti
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | pesä | pesät |
| genetiivi | pesän | pesien (pesäin) |
| partitiivi | pesää | pesiä |
| akkusatiivi | pesä; pesän | pesät |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pesässä | pesissä |
| elatiivi | pesästä | pesistä |
| illatiivi | pesään | pesiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pesällä | pesillä |
| ablatiivi | pesältä | pesiltä |
| allatiivi | pesälle | pesille |
| Muut | ||
| essiivi | pesänä | pesinä |
| translatiivi | pesäksi | pesiksi |
| abessiivi | pesättä | pesittä |
| instruktiivi | – | pesin |
| komitatiivi | – | pesine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
linnun poikasien kasvatuspaikka
