perusteellinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

perusteellinen (38) (komparatiivi perusteellisempi, superlatiivi perusteellisin) (taivutus [luo])

  1. perinpohjainen, seikkaperäinen
    Tilanteen selvittämisessä on lähdettävä perusteellisesta uudelleenarvioinnista.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈperusˌt̪eːlːinen/
  • tavutus: pe‧rus‧teel‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivista peruste (perustee- + -llinen); Sana on tullut käyttöön 1800-luvulla merkityksessä ’perusteltu, jolla on peruste, aiheellinen’[1].

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Aila Mielikäinen: Maallista, ajallista, inhimillistä. Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään. Kielikello, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio.