permanent

Englanti

Adjektiivi

permanent

1. pysyvä

Substantiivi

permanent

1. permanentti

Ranska

Adjektiivi

permanent m., permanente f. (monikko permanents m., permanentes f.)

1. pysyvä
2. (armeijasta) vakituinen

   armée permanente – vakituinen armeija

Romania

Adjektiivi

permanent m./n., permanentă f., monikko: permanenţi m., permanente f./n. (määräiset muodot: permanentul m./n., permanenta f., permanenţii m., permanentele f./n.)

1. pysyvä

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui permanent
määräinen	permanentului
monikko	unor permanente
määräinen	permanentelor

permanent n. (määräinen: permanentul, monikko: permanente, määräinen: permanentele)

1. permanentti