perkeet

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

perkeet (48) (monikollinen)

  1. perkausjätteet, joita syntyy perattaessa kalaa, marjoja, kasvimaata, peltoa, metsää, ojaa tms.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈperkeːt̪/
  • tavutus: per‧keet

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi perkeet
genetiivi perkeiden
perkeitten
partitiivi perkeitä
akkusatiivi –;
perkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi perkeissä
elatiivi perkeistä
illatiivi perkeisiin
perkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi perkeillä
ablatiivi perkeiltä
allatiivi perkeille
muut sijamuodot
essiivi perkeinä
translatiivi perkeiksi
abessiivi perkeittä
instruktiivi perkein
komitatiivi perkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo perkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
perket-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • perkeet Kielitoimiston sanakirjassa