pehtori

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pehtori (6)[1]

  1. (vanhahtava) maatilan tilanhoitaja, pehtoori tai maataloustyönjohtaja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpeht̪ori/
  • tavutus: peh‧to‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pehtori pehtorit
genetiivi pehtorin pehtorien
pehtoreiden
pehtoreitten
partitiivi pehtoria pehtoreita
pehtoreja
akkusatiivi pehtori;
pehtorin
pehtorit
sisäpaikallissijat
inessiivi pehtorissa pehtoreissa
elatiivi pehtorista pehtoreista
illatiivi pehtoriin pehtoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pehtorilla pehtoreilla
ablatiivi pehtorilta pehtoreilta
allatiivi pehtorille pehtoreille
muut sijamuodot
essiivi pehtorina pehtoreina
translatiivi pehtoriksi pehtoreiksi
abessiivi pehtoritta pehtoreitta
instruktiivi pehtorein
komitatiivi pehtoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pehtori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pehtori Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6