passiivi

Suomi

Substantiivi

passiivi (5)

1. (kielitiede) passiivimuoto, verbin pääluokka, jossa lauseen muodollinen tekijä (subjekti) on tekemisen kohteena
2. (kielitiede) suomen kielen verbien ”neljäs persoonamuoto” joka ilmaisee tuntematonta tekijää

Ääntäminen

• IPA: [ˈpɑ̝sːiːʋi]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	passiivi	passiivit
genetiivi	passiivin	passiivien (passiivein)
partitiivi	passiivia	passiiveja
akkusatiivi	passiivi; passiivin	passiivit
Sisäpaikallissijat
inessiivi	passiivissa	passiiveissa
elatiivi	passiivista	passiiveista
illatiivi	passiiviin	passiiveihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	passiivilla	passiiveilla
ablatiivi	passiivilta	passiiveilta
allatiivi	passiiville	passiiveille
Muut
essiivi	passiivina	passiiveina
translatiivi	passiiviksi	passiiveiksi
abessiivi	passiivitta	passiiveitta
instruktiivi	–	passiivein
komitatiivi	–	passiiveine- + omistusliite

Etymologia

• Latinan patior, pati, passus sum, kärsiä.

Käännökset

Näiden käännösten rakennetta on pyydetty korjattavaksi.

englanti: passive, passive voice, fourth person (2) espanja: voz pasiva, pasiva puola: strona bierna f.

venäjä: страдательный залог viro: passiiv, (vanh.)tehtavik (1), umbisikuline tegumood (2), impersonaal (2)

Liittyvät sanat

• aktiivi, passiivinen

Aiheesta muualla

• Ison suomen kieliopin verkkoversio VISK [1]