passi
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
passi (5)
- henkilön tunnistamiseen kansainvälisesti käytetty virallinen asiakirja, matkustusasiakirja
- pääsylippu, kulkulupa, joka sisältää usein oikeuden käyttää useita palveluita tai samaa palvelua useita kertoja
- (urheilu) lentopallossa verkolle annettu syöttö
- antaa ~
- paikka, jossa ollaan väijymässä tai odottamassa eläintä
- olla ~ssa
- (hevosurheilu) peitsi; hevosen askellaji, jossa sen samanpuoleiset jalat liikkuvat samaan suuntaan samaan tahtiin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑsːi/
- tavutus: pas‧si
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | passi | passit |
| genetiivi | passin | passien (passein) |
| partitiivi | passia | passeja |
| akkusatiivi | passi; passin |
passit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | passissa | passeissa |
| elatiivi | passista | passeista |
| illatiivi | passiin | passeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | passilla | passeilla |
| ablatiivi | passilta | passeilta |
| allatiivi | passille | passeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | passina | passeina |
| translatiivi | passiksi | passeiksi |
| abessiivi | passitta | passeitta |
| instruktiivi | – | passein |
| komitatiivi | – | passeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | passi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
< ruotsi << italia[1]
Käännökset[muokkaa]
1. virallinen matkustusasiakirja
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: passittaa
Yhdyssanat[muokkaa]
diplomaattipassi, hirvipassi, koronapassi, matkapassi, muukalaispassi, natsipassi, passikuva, passintarkastus, passipeli, passipoliisi, passivapaus, seuruepassi, sotilaspassi, ulkomaanpassi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- passi Kielitoimiston sanakirjassa
- passi Tieteen termipankissa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Passi. Kotimaisten kielten keskus
Italia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
passi
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta passo
Verbi[muokkaa]
passi
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passare
Latina[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
passī
- yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
- yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
- monikon maskuliinimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 5. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen urheilusanasto
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Italian substantiivien taivutusmuodot
- Italian verbien taivutusmuodot
- Latinan verbien taivutusmuodot
- Suomen kielen italialaiset lainat
- Suomen kielen hallintosanasto