passe

Katso myös: passé ja Pässe

Ranska

Substantiivi

passe f. (monikko passes)

1. kulku, pääsy
2. (urheilu) syöttö
3. asiointi prostituoidun luona

Verbi

passe

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passer
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passer
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passer
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passer
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passer

Saksa

Verbi

passe

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passen
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passen
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passen