paraati

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paraati (5)

  1. juhlava kulkue

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑrɑːt̪i/
  • tavutus: pa‧raa‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paraati paraatit
genetiivi paraatin paraatien
(paraatein)
partitiivi paraatia paraateja
akkusatiivi paraati;
paraatin
paraatit
sisäpaikallissijat
inessiivi paraatissa paraateissa
elatiivi paraatista paraateista
illatiivi paraatiin paraateihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paraatilla paraateilla
ablatiivi paraatilta paraateilta
allatiivi paraatille paraateille
muut sijamuodot
essiivi paraatina paraateina
translatiivi paraatiksi paraateiksi
abessiivi paraatitta paraateitta
instruktiivi paraatein
komitatiivi paraateine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo paraati-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< ruotsin sanasta parad << espanjan sanasta parada[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

paraatikatselmus, paraatikunto, paraatilaji, paraatimarssi, paraatimatka, paraatiovi, paraatipelastus, paraatitorjunta, sotilasparaati, vahtiparaati, vartioparaati

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • paraati Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.