papattaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

papattaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. tuottaa toistuvia lyhyitä pamauksia
    Konekivääri papatti taukoamatta.
    Kaivurin moottori papatti hetken ja poksahti sitten voimattomasti.
  2. puhua taukoamatta
    Maikilla on tapana puhua papattaa puhelimessa aamusta iltaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑpɑt̪ːɑːˣ/
  • tavutus: pa‧pat‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

papattaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. (puhekieltä) (miehestä) tuntea tai kokea itsensä vanhaksi
    Kyllä tässä on ruvennut sen verran papattamaan, että tulin ostaneeksi pappamopon.
  2. (puhekieltä) tuntea isoisyyteen liittyviä emootioita
    Väkisinkin alkaa papattaa, kun näkee lapsenlapsensa.

Verbi[muokkaa]

papattaa

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä papattaa