pane

Wikisanakirja

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Suomi

Verbi

pane

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä panna
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä panna
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä panna

[muokkaa] Englanti

Substantiivi

pane (monikko panes)

  1. ikkunaruutu

[muokkaa] Italia

Substantiivi

pane f. (monikko pani)

  1. leipä

Etymologia

latinan pānis 'leipä'

[muokkaa] Latina

Substantiivi

pāne

  1. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta pānis